2024: Esiintyjät
Kuopion kaupunginorkesteri
Kuopion kaupunginorkesteri, Itä-Suomen suurin sinfoniaorkesteri, jatkaa yli satavuotista kuopiolaista orkesteriperinnettä palvellen samalla koko maakuntaa. Kuopion kaupunginorkesterin kotisali on loistavasta akustiikastaan tunnettu Kuopion Musiikkikeskuksen Konserttisali, jossa suurin osa orkesterin konserteista toteutetaan. Orkesterissa on 44 muusikkoa, jotka edustavat pitkälti yli 10 eri kansallisuutta.
Kuopion kaupunginorkesteri huomioi ohjelmistosuunnittelussaan eri ikä- ja asiakasryhmät laaja-alaisesti. Sinfonisen ohjelmiston ohella se tarjoaa kuulijoilleen myös mm. kamarimusiikkia ja viihdekonsertteja monimuotoisissa produktioissa.
Yleisö- ja taidekasvatustyö on jatkuva osa Kuopion kaupunginorkesterin toimintaa: Suomen 100-vuotisjuhlavuonna eli 2017 syntyneille kuopiolaislapsille toteutettu orkesterin toinen kummilapsiprojekti päättyi tammikuussa 2024, lisäksi orkesteri on aktiivisesti mukana yleisö- ja taidekasvatusprojekteissa (mm. Kuopion kaupungin Kulttuuripolku, Taidetestaajat ja kansainvälinen Saavutettavat orkesterit -hanke) sekä järjestää omia lapsille suunnattuja konsertteja.
Konsertit yhteistyössä muiden ammattiorkestereiden sekä -kuorojen kanssa eri puolilla Suomea sekä konsertit Kuopion alueella ja maakunnassa ovat myös tärkeä osa Kuopion kaupunginorkesterin toimintaa. Orkesteri on myös osallistunut vuosikymmenien ajan Kuopion Oopperan tuotantoon. Lisäksi orkesteri on tehnyt monivuotista yhteistyötä Savonlinnan Oopperajuhlien ja muiden festivaalien kanssa sekä tuottanut oopperaa yhteistyössä mm. Moskovan Novaja Operan kanssa.
Kuopion kaupunginorkesterin ylikapellimestarina toimii vuoden 2023 alusta Eugene Tzigane. Atso Almila jatkaa orkesterin toisena kapellimestarina. Kuopion kaupunginorkesterin kunniakapellimestari on akateemikko Jorma Panula.
© Christine Ledroit-Perrin
Lucie Leguay
Kapellimestari Lucie Leguay tekee Suomen debyyttinsä Kangasniemen laulukilpailun finaalissa yhdessä Kuopion kaupunginorkesterin kanssa.
Vuoden 2023 Victoires de la Musique Classique "Révélation, Conductor" -palkinnon voittaja debytoi kaudella 2023/24 muun muassa Orchestre de Paris'n, Kölnin ja Leipzigin radion sinfoniaorkestereiden sekä Janáček Philharmonic Orchestran kanssa.
Lucie on johtanut orkestereita ympäri Eurooppaa ja johtaa säännöllisesti Lillen ja Lyonin kansallisorkestereita, Münchenin sinfoniaorkesteria, Ensemble InterContemporain -kamariorkesteria, Genèven kamariorkesteria sekä Brysselin filharmonikkoja. Vuonna 2021 Lucie nimitettiin Ranskan radion filharmonisen orkesterin apulaiskapellimestariksi.
Lucien kuluvan kauden oopperatehtävistä Nizzan oopperassa mainittakoon Francis Poulencin Les Mamelles di Tirésias sekä Igor Stravinskyn Le rossignol.
Tuubakimalainen
Tuubakimalainen -lastenkonsertti. Konsertti jossa saa osallistua. Vuodesta 2003 ja pitkästi yli kolme tuhatta esitystä. Hangosta Nuorgamiin - Vaasasta Lieksaan.
Tuubakimalaisen konsertit ovat legenda jo eläessään. Konsertteja tehdään mitä moninaisimmissa paikoissa ja jokainen esitys kuitenkin ainutlaatuinen.
Tässä konsertissa ei tarvitse istua tuppisuuna paikallaan. Sen voimme kertoa jo ennakkoon.
Harri Lidsle, tuuba
Matti Hussi, piano
Erikoisvieraana Peter Engberg, ukulele
Nope
Oululainen Nope yhdistelee pelimanniperinnettä ja pop-estetiikkaa ehdasti omintakeisessa musiikissaan, joka on sekoitus uutta ja vanhaa suomalaista kansanmusiikkia. Kappaleissa yhdistyy eteerinen laulu ja herkistävät tarinat taitavaan viulusvengiin, jonka vaikutteet syntyvät niin suomalaisen kuin irlantilaisenkin kansanmusiikin rajapinnoilta.
Nopen tavoite on tuoda suomalainen kansanmusiikki helposti lähestyttäväksi ja kiinnostavaksi kaiken ikäisille. Keikkailemme aktiivisesti tanssi- ja musiikkitapahtumissa ympäri Suomen. Nope on tehnyt merkittävää yhteistyötä Oulun seudun kansantanssiyhdistyksien kanssa ja voittanut Vuoden kansantanssiyhtye -tittelin Polokkareiden kanssa v. 2018. Yhtyeen ensilevy julkaistiin v. 2022 (Kyllä) ja on kuunneltavissa Spotifyssa. Nope on kuitenkin parhaimmillaan livenä koettuna, sillä tämän bändin soitossa kuuluu hymy.
Nope on perustettu v. 2014, ja koostuu musiikin ammattilaisista.
Mikko Alanne, kontrabasso, laulu
Olli Seikkula, kitara, laulu
Virve Yli-Savola, haitari, laulu
Erja Pätsi, viulu, laulu
Johanna Rusanen-Kartano
Sopraano Johanna Rusanen tuli suuren yleisön tietoisuuteen voitettuaan ylivoimaisesti kesän 1995 Timo Mustakallio -laulukilpailun sekä Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun 1996.
Johanna on laulanut Savonlinnan oopperajuhlilla, Kansallisoopperassa ja Berliinin oopperassa. Kesällä 2000 hän esiintyi naispääosassa Olympiastadionilla esitetyssä suuroopperassa Paavo Suuri - Suuri juoksu - Suuri uni. Vuonna 2001 Johanna Rusanen palkittiin Karita Mattila -palkinnolla.
Upeasointisen äänen omaava Johanna Rusanen on esiintynyt runsaasti orkesteri- ja oratoriosolistina sekä laulanut lied-konsertteja useiden Euroopan maiden lisäksi myös Japanissa, Chilessä sekä Yhdysvalloissa. Sopraano Johanna Rusanen on taitelija, joka siirtyy helposti aarioista kepeisiin lauluihin.
Tuula Hällström
Pianisti Tuula Hällström on jo aivan muusikontaipaleensa alussa viehättynyt yhteismusisoinnista. Kamarimusiikkia hän pääsi soittamaan paljon musiikkiopistoaikoina Länsi-Helsingissä, ja työskentely viulisti Anna Malmivirran (o.s. Kahanpää) kanssa palkittiin Juvenalia kamarimusiikkikilpailun voitolla vuonna 1995. Yhteistyö laulajien kanssa tempaisi Hällströmin pauloihinsa jo heti Sibelius-Akatemiassa alkaneiden solististen opintojen alussa ja niinpä, voitettuaan vuonna 1999 Kangasniemen Musiikkiviikkojen aikanaan vuosittain järjestämän, tuolloin Suomen ainoan lied-pianistikilpailun, Hällström onkin konsertoinut ja työskennellyt useiden eri laulajien kanssa ja on ollut haluttu pianisti laulukilpailuissa, oopperaproduktioissa ja laulun mestarikursseilla. Viimeisimmäksi hän on konsertoinut mm. Reetta Haaviston, Tuuli Takalan, Kristian Lindroosin, Silja Aallon, Mari Palon, Juha Kotilaisen, Juho Punkerin, Waltteri Torikan ja Essi Luttisen kanssa.
Hällström on toiminut vuodesta 2005 lähtien Sibelius-Akatemian laulumusiikin säestäjänä, avaten musiikillisen vuoropuhelun kieltä maamme nuorille laulajille. Hällströmin omina musiikillisina innoittajina ja opettajina ovat olleet mm. Collin Hansen ja Erik T. Tawaststjerna, jonka johdolla hän suoritti pianodiplominsa Sibelius-Akatemiassa erinomaisin arvosanoin. Hällström on konsertoinut Suomessa useimmilla merkittävillä musiikkijuhlilla. Muista maista mainittakoon Ruotsi, Japani, Italia, Viro, Puola, Britannia, Unkari, USA ja Venäjä.
Sopraano Tuuli Takalan kanssa Hällström debytoi suomalaisen musiikin levyllä “Tuulia”, joka ilmestyi joulukuussa 2017 osana Suomi 100 -juhlaohjelmaa. Maaliskuussa 2019 julkaistiin “Songs of Late Summer” -levy, jolla Hällström esittää basso Sami Luttisen kanssa Yrjö Kilpisen ja Mikko Heiniön laulumusiikkia. Ilkka Kuusisto -levy Mari Palon ja Waltteri Torikan kanssa ilmestyi toukokuussa 2019 ja saman vuoden jouluna Joulutarina-levy yhdessä Eija Ahvon ja Juho Punkerin kanssa.
Kristian Attila
Sibelius-Akatemian laulumusiikin osaston ja oopperakoulutuksen lehtorina työskentelevä Kristian Attila kuuluu kysytyimpiin suomalaisiin lied- ja oopperamusiikin alalla vaikuttaviin pianisteihin ja pedagogeihin. Hän on nykyisin myös Savonlinnan Musiikkiakatemian taiteellinen johtaja.
Hän on tullut tunnetuksi yli 20 vuoden ajalta esiintymisistään lukuisten eturivin suomalaisten laulutaiteilijoiden, mm. Tommi Hakalan, Juha Uusitalon, Jorma Hynnisen, Ritva Auvisen, Petri Lindroosin, Päivi Nisulan, Marjukka Tepposen, Jaakko Kortekankaan,
Pia Freundin ja Erica Backin kanssa Hän on esiintynyt lukuisissa Euroopan maissa, Japanissa, Pohjois-Afrikassa, USA:ssa ja Kanadassa; kotimaassa mm. Suomen Kansallisoopperan konserttisarjassa ja monilla tärkeimmillä suomalaisilla musiikkifestivaaleilla.
Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja Malmön Musiikkikorkeakoulussa sekä Suomen Kansallisoopperan Oopperastudiossa. Sävellystä hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa Kalevi Ahon ja Olli Kortekankaan johdolla.
Attila on toiminut virallisena pianistina lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä laulukilpailuissa (mm. Lappeenranta, Mustakallio, Kangasniemi, Mirjam Helin sekä Järvenpään Sibelius-laulukilpailu) sekä omana pianistina mm. BBC:n Singer of the world -kilpailussa Cardiffissa 1. palkinnon saaneen Tommi Hakalan kanssa 2003. Hän on toiminut pianistina lukuisilla mestarikursseilla, mm. Tom Krausen, James Kingin, Barbara Bonneyn ja säännöllisesti prof. Dorothy Irvingin (1927-2018) kanssa sekä pitänyt omia mestarikursseja.
Vuonna 2007 hänet kutsuttiin 1. kansainvälisen Jean Sibelius -laulukilpailum juryyn. Hän on toiminut korrepetiittorina Savonlinnan Oopperajuhlilla, vieraillen Ranskassa ja Italiassa, ja Suomen Kansallisoopperassa.
Helsingin filharmoninen kuoro
Helsingin filharmoninen kuoro (HFK), perustettu vuonna 2007, on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen johtavista suurkuoroista. Kuoro tunnetaan rohkeista ohjelmistovalinnoista, ilmaisuvoimasta ja metallikkaasta soinnista.
Viime vuosien ohjelmistoon kuuluvat muun muassa Verdin, Mozartin ja Brahmsin Requiem, Klamin Psalmus ja Orffin Carmina Burana. Kuoro on nähty myös ooppera- ja operettiproduktioissa heittäytymässä milloin Puccinin Turandotin (2020, 2023), Lehárin Giudittan (2019), Verdin Don Carloksen (2018) tai Bernsteinin Candiden (2018, 2022) kuorokohtauksiin. Syksyllä 2023 HFK vieraili Suomen kansallisoopperan ja -baletin produktiossa Messa da Requiem.
HFK on tehnyt yhteistyötä lukuisten orkesterien kanssa, mm. Vaasan kaupunginorkesteri, Kirkkonummen kamariorkesteri, Pori Sinfonietta, Helsinki Sinfonietta, Ylioppilaskunnan soittajat ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin orkesteri. Yhdessä RSO:n kanssa HFK säesti maailmankuulua bassobaritoni Bryn Terfeliä hänen Suomen konsertissaan (2011). Yhteiskonserteissa on esiinnytty myös esimerkiksi Kansallisoopperan kuoron, Mieskuoro Manifestumin ja Ilmajoen oopperakuoron kanssa.
Kuoro on vieraillut Heinäveden musiikkipäivillä (2017), Ilmajoen musiikkijuhlilla (2018), Joroisten musiikkipäivillä (2022), Kangasniemen musiikkiviikoilla (2022) ja Hamina Tattoossa (2023). Vuonna 2015 vierailukohteena oli Exporose Grasse Ranskassa. Kuoroa voi kuulla säännöllisesti myös Helsingin tuomiokirkon jumalanpalveluksissa. Lisäksi kuorolaisten muodostamat pienryhmät juhlistavat tilauksesta niin pienempiä kuin isompiakin tilaisuuksia.
HFK:n laulajat ovat musiikin opiskelijoita, ammattimuusikoita tai kokeneita laulun harrastajia. Taiteellisena johtajana ovat toimineet Hannu Norjanen (2007-2012), Dani Juris (2012-2016) ja Jonas Rannila
(2016-2024).
Armi Toivanen
Armi Toivanen on tunnettu rooleistaan niin televisiossa, elokuvissa kuin teatterinlavoilla. Helsingissä asuva näyttelijä on nykyään myös koulutettu näyttelijäntyön tekniikan opettaja ja opettaa mm. Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen opiskelijoita.
Seppo Murto
Seppo Murto on suomalainen kuoronjohtaja, kapellimestari ja kirkkomuusikko. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkomuusikkona hän toimi vuosina 1985-2019. Murto suoritti urkujensoiton diplomin Sibelius-Akatemiassa 1980 ja piti ensikonserttinsa Helsingissä vuotta myöhemmin. Kuoronjohdon diplomin hän suoritti vuonna 1983.
Murto on toiminut Dominante-kuoron taiteellisena johtajana vuodesta 1981. Hän on toiminut myös Suomen Laulun (1984–1988), Akateemisen Laulun (1994–2000), turkulaisen Chorus Cathedralis Aboensiksen (2006-2008) ja tuomiokirkon kamarikuoro Viva voxin (1995-2019) taiteellisena johtajana.
Vuoden 2003 alussa Seppo Murto oli mukana perustamassa uutta kuoroa, joka sai nimekseen Kamarikuoro Murtosointu. Keväästä 2017 alkaen Murto on johtanut kanttoreista koostuvaa Kamarikuoro Gloriaa.
Murto on vieraillut mm. Tapiola Sinfoniettan, Sinfonia Lahden, Kuopion ja Vantaan kaupunginorkestereiden kapellimestarina sekä Pohjois-Saksan radiokuoron johtajana. Hän toimi Kuoro-Espoo -festivaalin taiteellisena johtajana vuosina 1992–2004. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla hän opetti kuoronjohtoa, liturgista soittoa ja urkujensoittoa 35 vuotta vuoteen 2016 saakka.
Murto on tehnyt useita levytyksiä ja nauhoituksia sekä kuoronjohtajana että urkurina (mm. BIS, Ondine).
Murto oli perustamassa Suomen kuoronjohtajayhdistystä ja on toiminut aktiivisesti musiikkialan yhdistyksissä. Hän on saanut vuoden kuoronjohtaja ja vuoden kanttori -tunnustukset sekä teekkari hc - arvonimen.
Juhani Koivisto
Juhani Koivisto tunnetaan Kansallisoopperan pitkäaikaisena dramaturgina, musiikkia, kirjallisuutta ja suomalaista kulttuurihistoriaa käsittelevien kirjojen tekijänä sekä Sibelius-Akatemian kulttuurin tuntemuksen opettajana. Huomattavin hänen kirjoistaan on Toivo Kuulan elämäkerta Tuijotin tulehen kauan. Samaan aihepiiriin liittyy hänen uusin kirjansa Sylkytys sydänalassa, jossa tutkitaan runon, musiikin ja elämän kohtaamista Kuulan lauluissa. Hänen libretoistaan tunnetuimpia ovat Jaakko Kuusiston säveltämä Jää sekä koululaisoopperat Lähde ja Tähtiainesta. Lapsille hän on kirjoittanut ja sovittanut musiikillisesti viisi minioopperaa, joista Kangasniemellä on nähty Taikahuilu. Huomattava osa Juhani Koiviston musiikkiteatterituotannosta on konserttidraamoja tai dramatisoituja konsertteja, joissa on käsitelty mm. Jean Sibeliuksen, Toivo Kuulan, L. Onervan ja Eino Leinon elämää. Kangasniemen musiikkiviikoilla on nähty Otto Mannisesta kertova konserttidraama Kuin tähtiyössä sekä Seela Sellalle ja Helsingin filharmoniselle kuorolle kirjoitettu Järven laulu. Tämän kesän teoksessa Vuodenaikojen laulu tehdään matka kesäyön pakahduttavista tunteista syksyn synkkien aiheiden kautta vuoden pimeimpään hetkeen ja sen jälkeen koittavaan omenankukkia tulvivaan kevääseen. Kokonaisuus alkaa Eino Leinon Nocturnella, joka tällä kertaa kuullaan juuri siinä muodossa kuin se heinäkuisena iltana Kangasniemellä syntyi.
Jukka Ristolainen &
Maija Tuomi
Tanssitaiteilijat Jukka Ristolainen ja Maija Tuomi ylläpitävät Kokko1721 taiteilijaresidenssiä Kangasniemellä. Heidän työskentelynsä huomioitiin kahdesti vuonna 2021; Kangasniemen kunnan kulttuuripalkinnolla sekä Koittilan kyläseuran tunnustuspalkinnolla.
Jukka Ristolainen on toiminut vapaana tanssitaiteilijana valmistuttuaan
Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta vuodesta 2002 lähtien. Työskentelyn ytimessä on tanssin luontosuhde niin maaseutu- kuin kaupunkiympäristössä sekä uusien yleisöjen löytäminen. Hänet on palkittu pitkäjänteisestä ja tinkimättömästä taiteellisesta työskentelystä Etelä-Savon taiteen edistämiskeskuksen taidepalkinnolla vuonna 2014. Ristolainen työskentelee valtion 1-vuotisella taiteilija-apurahalla vuonna 2024.
Maija Tuomi valmistui tanssitaiteilijaksi Labanista, Lontoosta vuonna 2008 ja filosofian
maisteriksi / tanssintutkimus Tampereen yliopistosta vuonna 2013. Hän on työskennellyt laaja-alaisesti esiintyjänä, koreografina ja kirjoittajana vuodesta 2008 lähtien kotimaassa ja kansainvälisesti. Hänen työnsä keskiössä on olemisen liike sekä tanssin värit.
Kangasniemen Musiikkiviikot
Otto Mannisen tie 2
51200 Kangasniemi
Suomi
© 2024 Kangasniemen Musiikkiviikot