Kangasniemen
Musiikkiviikot

Esiintyjät 2017

MIKKO FRANCK

Mikko Franck on ollut Kangasniemen Musiikkiviikkojen taiteellinen johtaja ja laulukilpailun tuomariston puheenjohtaja vuodesta 2003. Vuosina 2002-2007 Franck toimi Belgian Kansallisorkesterin musiikillisena johtajana ja ylikapellimestarina. Vuosina 2006-2013 hän työskenteli Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestarina ja vuodet 2008-2013 myös Oopperan taiteellisena johtajana.

Mikko Franck aloitti uransa kapellimestarina vain 17-vuotiaana ja on sen jälkeen johtanut mm. Berliinin, Los Angelesin, Lontoon, New Yorkin ja Wienin filharmonikkoja sekä Chicagon ja Tokion sinfoniaorkestereita. Oopperaa hän on johtanut mm. New Yorkin Metropolitanissa, Lontoon Covent Gardenissa ja Wienin valtionoopperassa. Ranskan radion filharmonisen orkesterin musiikillisena johtajana ja ylikapellimestarina Franck aloitti syksyllä 2015.

 

Lotta Emanuelsson

Kangasniemen laulukilpailun juontaja Lotta Emanuelsson (s. 1971) on pianisti ja musiikkijournalisti. Hänen päätyönsä on tällä haavaa Yleisradiossa konserttituotantojen ja laulumusiikin parissa. Muusikkona Lotta Emanuelssonia kiinnostaa erityisesti lied ja kamarimusiikki. Kangasniemellä hän on esiintynyt laulajien pianistina vuosien varrella moneen otteeseen sekä voittanut Poleenin liedpianistikilpailun vuonna 2002.

 

Hans-Otto Ehrström

Hans-Otto Ehrström (s. 1972) aloitti pianonsoiton opintonsa Lohjan musiikkiopistossa. Opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1987. Vuosina 1996-97 hän opiskeli Lyonin konservatoriossa ja solistidiplomin hän suoritti erinomaisin arvosanoin 1998.

Aikaisin alkanut kiinnostus laulumusiikkiin on palkittu voitolla Kangasniemen Musiikkiviikoilla Poleenin liedpianistikilpailussa kahdesti. Niinikään ensimmäisissä Pentti Koskimies - liedkilpailussa hänelle myönnettiin laulajaparinsa kanssa ensimmäinen palkinto. Virallisena säestäjänä hän on toiminut kaikissa suuremmissa suomalaisissa laulukilpailuissa.

1998 - 2000 Ehrström työskenteli Zürichin kansainvälisessä oopperastudiossa korrepetiittorina. Vuodesta 2000 hän on toiminut samassa virassa Suomen Kansallisoopperassa sekä vuodesta 2003 myös Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Solistina, kamari- sekä liedpianistina Ehrström on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa sekä Venäjällä, Grönlannissa ja Israelissa. Nauhoituksia eri kokoonpanoin radiolle ja televisiolle Suomessa, Unkarissa ja Kroatiassa. Hän on myös levyttänyt mm. Kuulan, Schubertin, Musorgskin sekä Sibeliuksen liedejä ja tehnyt nauhoituksia kamarimuusikkona.

Ilmari Räikkönen

Diplomipianisti Ilmari Räikkönen aloitti pianonsoiton opiskelun Hyvinkään musiikkiopistossa v.1982. Syksyllä 1993 opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja vuonna 1995 solistisella osastolla professori Liisa Pohjolan johdolla. Räikkönen suoritti pianonsoiton A-tutkinnon keväällä 2002 erinomaisin arvosanoin. Lied-musiikin alueella opettajina ovat olleet mm. professori Hartmut Höll, pianotaiteilijat Ilmo Ranta ja Gustav Djupsjöbacka sekä oopperalaulaja, professori Jorma Hynninen. 
 
Soolokonserttien lisäksi Ilmari Räikkönen konsertoi laulajien kanssa mm. Marika Krook, Johanna Rusanen, Jorma Hynninen, Markus Nieminen, Mika Pohjonen ja Ville Rusanen. Räikkönen on voittanut Pentti Koskimies lied-kilpailun v. 1999, Kangasniemen liedpianistikilpailun v. 2001 ja Erkki Melartin lied-duokilpailun yhdessä baritoni Ville Rusasen kanssa v. 2002. Räikkönen on esiintynyt Suomen lisäksi Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Räikkönen toimii Sibelius-Akatemian laulumusiikinosaston tuntiopettajana.

 

Tuula Hällström


Diplomipianisti Tuula Hällström on erikoistunut liediin ja kamarimusiikkiin. Hän konsertoi aktiivisesti useiden eri laulajien kanssa ja on haluttu pianisti laulukilpailuissa, oopperaproduktioissa ja laulun mestarikursseilla.

Hällström voitti Pieksämäellä järjestettävän, Suomen ainoan lied-pianistikilpailun kesällä 1999. Viulisti Anna Kahanpään kanssa hän voitti kamarimusiikkikilpailu Juvenalian. Soolopianistina hän on saavuttanut toisen sijan Ilmari Hannikainen -pianokilpailussa, ja hänet palkittiin myös Helmi Vesa -kilpailussa.

Opintonsa Hällström aloitti Länsi-Helsingin Musiikkiopistossa opettajanaan mm. Collin Hansen, jonka kanssa yhteistyö jatkui myös Sibelius-Akatemiassa. Keväällä 2003 hän suoritti pianodiplominsa erinomaisin arvosanoin opettajanaan professori Erik T. Tawaststjerna. Mestarikursseilla Hällströmin opettajina ovat olleet mm. Konstantin Bogino ja Ralf Gothóni, ja lied-musiikkia hän on opiskellut Collin Hansenin lisäksi mm. Gustav Djupsjöbackan, Ilmo Rannan ja Eero Heinosen johdolla.

Tuula Hällström on esiintynyt Suomessa mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla, Espoon Urkuyössä ja Aariassa, Mäntän Musiikkijuhlilla, Kangasniemen Musiikkiviikoilla, Tuusulanjärven Kamarimusiikissa ja Naantalin Musiikkijuhlilla. Muista maista mainittakoon Ruotsi, Viro, Puola, Britannia, Unkari, Japani ja USA.

MAIJU VAAHTOLUOTO

Mezzosopraano Maiju Vaahtoluoto on savonlinnalaislähtöinen laulaja, joka nauttii esiintyessään ooppera- sekä konserttilavoilla. Hän voitti ensimmäisen palkinnon Kangasniemen laulukilpailussa kesällä 2016.

Maijun opinnot musiikin parissa alkoivat nuorella iällä Savonlinnan Musiikkiopistossa, josta tie jatkui Savonlinnan Taidelukion Ooppera- ja musiikkiteatterilinjan kautta Kokkolaan Keski- Pohjanmaan Konservatorioon ja Centria Ammattikorkeakouluun, josta hän on valmistunut laulunopettajaksi vuonna 2013. Maijun aikaisempia laulunopettajia ovat olleet Tarja Pihlainen, Sirkka Haavisto sekä Annika Ollinkari. Tällä hetkellä Maiju viimeistelee maisteriopintojaan Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla opettajanaan Ritva- Liisa Korhonen. Mestarikursseilla hän on saanut oppia mm. Anne Sofie von Otterilta, Helen Donathilta, Soile Isokoskelta sekä Mikko Franckilta.

Oopperakokemusta Maiju on kerännyt Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa vuosina 2008-2014 sekä useissa rooleissa ammatti- sekä opiskelijaproduktioissa Suomessa. Tuoreimmat oopperaroolit ovat Oberon Sibelius-Akatemian oopperan Kesäyön unelmassa ja Ruusa Opera Novan Gabriel, tule takaisin- kiertueproduktiossa  keväällä 2017. Syyskaudella 2017 Maiju debytoi Mozartin Taikahuilun 3. naisen roolissa Suomen Kansallisoopperassa.

Maiju Vaahtoluoto on laulanut myös monien oratorio- ja orkesteriteosten alttosolistina, mm. Mendelssohnin Eliaksessa, Rossinin Petite Messe Solennellessa ja Melartin 3. sinfoniassa.

Maijun laulajan polkua ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Selim Eskelinin säätiö sekä Urho ja Kaisu Kiukkaan säätiö.

Jyväskylä Sinfonia

Jyväskylä Sinfonia on 2000-luvun alkupuolelta asti täyttänyt salinsa kerta toisensa jälkeen tehden 60-vuotisjuhlavuonnaan 2015 ennennäkemättömän kuulijaennätyksen – 100 prosentin täyttöasteen syksyn konserteissa. Orkesterin ylikapellimestarina toimii Ville Matvejeff, jonka vuonna 2014 alkanut kausi kestää vuoden 2019 loppuun saakka. Kunniakapellimestariksi nimitettiin syksyllä 2016 orkesterin aiempi päävierailija Moshe Atzmon. Orkesterin 38 vakituista muusikkoa konsertoivat vuosittain lähes 30 000 kuulijalle, ja toiminta kattaa joka vuosi yli sata musiikkitapahtumaa klassisista konserteista kamarimusiikkiin, ennakkoluulottomiin viihdemusiikin produktioihin sekä yleisökasvatukseen.

Jyväskylä Sinfonia perustettiin vuonna 1955, jolloin Jyväskylän Orkesteriyhdistys ryhtyi ylläpitämään kaupunginorkesterin toimintaa ja kapellimestarina aloitti Ahti Karjalainen. Ensimmäisen kerran orkesteri kunnallistettiin vuonna 1965 ja sen historiaan sisältyy lukuisia vaiheita, jolloin se on toiminut kunnallisen organisaation sijasta myös mm. yksityisenä yrityksenä. Vuosien mittaan orkesteria ovat johtaneet Jukka Hapuoja, Onni Kelo, Jorma Svanström, Kyösti Haatanen, William Boughton, Ari Rasilainen, Markus Lehtinen sekä Patrick Gallois.

Jyväskylä Sinfonia konsertoi Suomessa aktiivisesti myös kotikaupunkinsa sekä -maakuntansa ulkopuolella. Jokakesäiset festivaalivierailut ovat viime aikoina vieneet orkesterin mm. Kangasniemen Musiikkiviikoille sekä Turun Musiikkijuhlille yhdessä tähtitenori Jonas Kaufmannin kanssa. Jyväskylä Sinfonia tekee myös tiivistä yhteistyötä Jyväskylän oopperan kanssa.

Jyväskylä Sinfonia on tehnyt runsaasti levytyksiä, joista menestynein on lähes 80 000 kappaletta myynyt Lasse Mårtensonin säveltämä ”Lauluja merelle”, solistinaan Karita Mattila. Orkesterin diskografia sisältää lähes 40 levytystä eri levy-yhtiöiden kanssa. Vuonna 2015 julkaistiin Aulis Sallisen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kokonaislevytys Sallisen Chamber Music -sarjasta yhdessä Ralf Gothónin, Arto Noraksen ja Meta4-jousikvartetin kanssa. Kaksi viimeisintä levyä yhdessä baritoni Waltteri Torikan kanssa sisältävät viihdemaailman klassikoita tuorein sovituksin. Huikeasti menestynyt Sydän-levy on myynyt jo platinaa.


Jyväskylä Sinfonian toimintaan kuuluu olennaisena osana yleisötyö sekä kuulijoidensa tavoittaminen aktiivisesti eri keinoin. Koululaiskonsertit sekä soitinpajat tavoittavat vuosittain tuhansia koululaisia ja tuovat sinfoniaorkesterin toimintaa sekä klassista musiikkia aktiivisesti tutuksi koulujen arjessa. Orkesteri vierailee säännöllisesti myös vanhainkodeissa sekä palvelutaloissa ja järjestää senioreille sekä muille ryhmille avoimia kenraaliharjoituksia. Taiteilijatapaamisissa puolestaan tuodaan illan konserttiesiintyjät yleisön luokse yhteiseen keskustelutilaisuuteen. Näiden ja monien muiden yhteistyöprojektien kautta Jyväskylä Sinfonia kohtaa kuulijansa entistä monipuolisemmin.

 

 

TUUBAKIMALAINEN

100 vuotta mestareita - Tuubakimalaisen matka maamme historiassa

Sibelius, sauna ja sisu. Paavo Nurmi, Tapio Rautavaara ja Virve Rosti. Muumeja tietenkään unohtamatta. Kohtaamme musiikin ja urheilun mestareita ja lopuksi on aihetta tavata torilla Porilaisten marssin merkeissä. Konsertissa on lupa laulaa ja tanssia.

Harri Lidsle, tuuba ja juontoSuvi Airaksinen, käsikellot
Miikka Kallio, piano

Tuubakimalainen on jo lastenkonserttien kiintotähtiä. Konsertteja on tehty vaihtuvilla ohjelmilla jo yli 850 esitystä kaikenikäisille nuorille. Suosion syynä lienee hyvä vuorovaikutus esiintyjien ja yleisön kesken. 

Konsertti tuli kylään - tukee Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto


Muusikoista


Suvi Airaksinen on 26 –vuotias filosofian ja kasvatustieteen maisteri pääaineenaan musiikkikasvatus. Hän työskentelee luokanopettajana Kangasniemellä ja musiikinopettajana sekä kuoronjohtajana Jyväskylässä. Suvilla on johdettavanaan käsikello-orkestereita ja Vox Aurean Muskarikuoro. Airaksinen on soittanut vielä Suomessa hieman harvinaisempaa soitinta, käsikelloja, noin 15 vuotta. Hän soittaa käsikelloja soolojen lisäksi kahdessa käsikelloyhtyeessä; kuopiolaisessa Vivossa ja jyväskyläläisessä Kidessä. Vuosien aikana Suvi on esiintynyt yhtyeiden kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla ja vetänyt workshoppeja sekä koulutuksia eri kohderyhmille. Esiintymisiä on ollut muun muasssa Luosto Classic –festivaaleilla, Los Angelesin Disneyworldissa ja käsikellofestivaaleilla Tallinnassa. Airaksinen on tehnyt myös sävellyksiä sekä sovituksia käsikelloille. Käsikellojen soiton lisäksi Suvi soittaa pianoa ja laulaa Jyväskylän oopperakuorossa.

Harri Lidsle on toiminut Sinfonia Lahden muusikkona vuodesta 1990. Hänen muusikon uralleen mahtuu orkesterikonserttien ohella huomattava määrä muitakin konsertteja, lastenkonserttien ollessa ehkä se kaikista läheisin esiintymismuoto. 
Yksittäisistä konserttikokonaisuuksista tärkeimmät ovat Tuubakimalainen-lastenkons ertti sekä Konsertti tuli kylään -konsertit. Tuubakimalaisen esitysten määrä ylitti vuonna 2017 jo 850 esityksen rajan. Yhteensä omia konsertteja saattaa tulla helposti yli sata vuodessa. 

Lidsle on myös tunnettu nykymusiikin tulkki ja hänelle on kirjoitettu, tai hän on kantaesittänyt, kolminumeroisen määrän sooloteoksia. Aakkosissa ensimmäisinä niminä tulevat Kalevi Aho, Alexander Arutunian ja Harri Ahmas.

Lähellä sydäntä on myös tulevien vaskimuusikoiden koulutus. Kaudella 2012-2015 Lidsle vastasi Suomen Kulttuurirahaston tukeman Vaskisoitinakatemian toiminnasta. Koulutuksen piirissä oli yli 90 nuorta lahjakkuutta kautta maan. 

Uran aikana hän on myös ehtinyt mm. kehittää soittimia soitintehtaiden kanssa, järjestää Kansainvälisen Tuuba- ja Euphonium konferenssin sekä toimia kilpailutuomarina useissa kansainvälisissä kilpailuissa. 

Lieksan Vaskiviikon Vuoden vaskisoittajaksi hänet valittiin 1997.

Miikka Kallio on lahtelainen jazzpianisti ja säveltäjä. Erityisesti hänet tunnetaan Miikka Kallio Band -yhtyeensä nokkamiehenä. Yhtyettä voi kuulla eri teemoilla lähes joka viikko Lahden klubeilla. 
Kallio on erityisen tunnettu siitä, että hän ei hätkähdä mitään musiikin tyylilajia ja niinpä hänet nähdäänkin mitä moninaisimmissa kokoonpanoissa noin 250 konsertin vuosivauhdilla. 
Kallion toinen puoli on nykymusiikin säveltäminen. Hän on erityisen suosittu Pietarissa, missä hän saa teoksiaan vuosittain esille Pietarin Filharmonikkojen jäsenten esittämänä kamarimusiikkisarjoissa.

SUVI TERÄSNISKA

Klassisen musiikin konserttien lisäksi Musiikkiviikot avaa vuosittain ovensa myös muille musiikin genreille. Vuoden 2017 festivaalilla esiintyy  Iskelmä-Finlandian vuonna 2016 voittanut Suvi Teräsniska, joka  on yksi  tämän hetken valovoimaisimmista laulajistamme. Hän oli mukana Vain elämää -televisiosarjan viidennellä tuotantokaudella. Konsertti on Kangasniemen vastavalmistuneen Koulukeskuksen salissa.

 http://www.suviterasniska.fi/

VILLE RUSANEN

Ville Rusanen on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikinmaisteriksi. Hänen laulunopettajinaan ovat toimineet Pertti Rusanen, Jorma Hynninen ja Päivi Nisula. Rusanen on Lappeenrannan laulukilpailujen miestensarjan voittaja 2004. Yhdessä pianisti Ilmari Räikkösen kanssa he voittivat Erkki Melartin kamarimusiikkikilpailun lied-duo -sarjan 2002.

Rusanen on viime vuosina esiintynyt oopperalavoilla mm. Milanon La Scalassa, Lyonin oopperassa Ranskassa, Netherlands Operassa Amsterdamissa, Scottish Operassa ja Hollannissa Nationale Reisoperassa. Keväällä 2013 Rusanen debytoi Australiassa Sydney Philharmonian solistina Vladimir Ashkenazyn johdolla. Tämän lisäksi hän on esiintynyt mm. Lontoossa BBC Proms -festivaaleilla, Chicagon Grant Park Music festivaaleilla, Ranskassa Orchestre National Bordeaux´n solistina, Belgiassa Orchestre Philharmonique de Liègen solistina ja Irlannissa RTÉ National Symphony Orchestran solistina.
Kesällä 2014 häntä kuultiin Savonlinnan Oopperajuhlilla Sallisen Kullervo-oopperan Kimmona. Rusanen oli kesän 2014 Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taiteilija.

Suomen Kansallisoopperassa Rusanen on vieraillut aktiivisesti. Hänen rooleihinsa ovat kuuluneet mm. Debussyn Pelléas ja Mélisanden Pelléas, Rossinin Sevillan parturin Figaro, Mozartin Taikahuilun Papageno, Mozartin Così fan tutten Guglielmo, Madetojan Pohjalaisia-oopperan Jussi ,  Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperan nuori Aleksis sekä Linkolan Robin Hood-oopperan nimirooli. Rusanen kuului Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan kausina 2014-2016.Hän esiintyi nimiroolissa vuosina 2015 -2016 Andrew Lloyd Webberin suurmenestyksessä Oopperan kummitus. 

Vuonna 2017 Rusanen esiintyy mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla Sallisen Kullervo-oopperan nimiroolissa ja Netherlands Operassa Amsterdamissa Raskatovin oopperassa Koiran sydän.

KRISTIAN ATTILA


Kysytyimpiin suomalaisiin lied- ja oopperamusiikin parissa työskenteleviin pianisteihin kuuluva Kristian Attila toimii Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmän korrepetition lehtorina. Hän on tullut tunnetuksi ahkerasta konsertoimisestaan lukuisten eturivin suomalaisten laulajien, mm. Tommi Hakalan, Juha Uusitalon, Jorma Hynnisen, Petri Lindroosin, Päivi Nisulan, Ritva Auvisen ja Pia Freundin kanssa. Hän on esiintynyt aktiivisesti tärkeimmillä kotimaisilla festivaaleilla sekä lukuisissa Euroopan maissa, USA:ssa, Kanadassa, Pohjois-Afrikassa ja Japanissa.

Hän opiskeli pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Margit Rahkosen sekä Malmön musiikkikorkeakoulussa Hans Pålssonin johdolla. Kristian Attila on toiminut virallisena pianistina lukuisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä laulukilpailuissa ja vuonna 2007 hänet pyydettiin jäseneksi Järvenpään kansainvälisen Sibeliuslaulukilpailun juryyn. Hän on toiminut pianistina lukuisilla laulun mestarikursseilla, mm. James Kingin, Tom Krausen ja Barbara Bonneyn sekä säännöllisesti prof. Dorothy Irvingin kanssa.

Attila on työskennellyt korrepetiittorina Sibelius-Akatemian lisäksi mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla (vieraillen Ranskassa ja Italiassa) ja Suomen Kansallisoopperassa. Pedagogina hän on vieraillut Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi mm. Kairossa ja Aleksandriassa Egyptissä (Savonlinnan Musiikkiakatemian Musical Bridge -hanke) sekä USA:ssa Texasin ja Michiganin yliopistoissa.

Hän on tehnyt useita levytyksiä (mm. Tule, armaani, Toivo Kuulan lauluja Tommi Hakalan kanssa, Ondine, sekä Norden, Sibeliuksen lauluja Pia Freundin ja Tommi Hakalan kanssa, Alba) ja lukuisia taltiointeja Yleisradiolle sekä DVD-tallenteita kamarioopperateoksista (Ilkka Kuusisto: Nainen kuin jäätynyt shampanja, sekä Vapauden vanki) johtaen pianon äärestä. Monipuolisena muusikkona hän on myös säveltänyt piano-, laulu- ja kamarimusiikkia sekä työskennellyt jäsenenä Erkki Pullisen johtamassa työryhmässä joka editoi Yrjö Kilpisen tähän asti julkaisemattomia lauluja. Hänelle ovat myöntäneet apurahoja mm. Suomen Kulttuurirahasto, Wihurin rahasto ja Taike. Attila on esiintynyt näyttämöllisissä ja dramatisoiduissa esityksissä, mm. "Elämä on ihmeellisen ihana ja kova", Sellosali sekä Scandinavia House, New York (mukana Seela Sella/Eeva-Liisa Haimelin, Pia Freund, Aleksi Lavaste ja Gabriel Suovanen/Tommi Hakala, käsikirjoitus ja ohjaus Hilkka-Liisa Iivanainen), Aie (Michael Baran, Kansallisteatteri), sekä yhdessä Martina Roosin kanssa suunnittelemissaan ja toteuttamissaan teoksissa, kuten "Sitting with the chair" Kapsäkissä 2014.

Vuodesta 2016 lähtien hän on toiminut Savonlinnan Musiikkiakatemian taiteellisena johtajana.

Matti Salminen

Matti Salminen (s. 1945) kuuluu aikamme bassolaulajien arvostetuimpaan kansainväliseen kärkeen. Tällä hetkellä hän on vielä kiinnitettynä Zürichin oopperaan. Vakituisena vierailijana hän esiintyy maailman johtavissa oopperataloissa, kuten Wienissä, Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä, Münchenissä, New Yorkin Metropolitanissa, Los Angelesissa, Valenciassa, Barcelonassa, Milanon La Scalassa sekä Suomen Kansallisoopperassa, jossa hän debytoi 26-vuotiaana vuonna 1969 Verdin Don Carloksen Filip II:n roolissa.

Vuonna 1971 alkoi hänen kansainvälinen uransa Kölnin oopperasta maailman näyttämöille ja festivaaleille, tärkeimpien joukossa Bayreuthin oopperafestivaalit, jossa hän lauloi 155 esitystä; Salzburgin musiikkijuhlat jo Herbert von Karajanin aikana sekä Savonlinnan Oopperajuhlat vuodesta 1967.

Matti Salmisen oopperarepertuaariin kuuluu noin 40 bassoroolia, joista hän tällä hetkellä mieluiten esittää Wagnerin Parsifalin Gurnemansia ja Jumalten tuhon Hagenia, Tristan ja Isolde -oopperan Markea, Mussorgskin Boris Godunovia sekä Don Carloksen Filipiä. Mieluisiin laulettaviin kuuluvat myös Aulis Sallisen ja Einojuhani Rautavaaran säveltämät Kuningas Lear (ensiesitys 2000) ja Rasputin (ensiesitys 2003).

Matti Salmisen sydäntä lähellä ovat nuoret suomalaiset laulajat. Hän jakaa vuosittain säätiönsä tuella stipendejä aloitteleville laulajille sekä ohjaa ja auttaa heitä eteenpäin ulkomaisen uran luomisessa.

Petri Tuomi-Nikulan kirjoittama Kuningasbasso Matti Salminen ja Pekka Hakon kirja Pinnalla kertovat laulajan värikkäästä elämästä. Vuonna 1995 Salmiselle myönnettiin Berliinin kamarilaulaja -arvonimi ja 2003 Itävallan ja Baijerin kamarilaulajan arvonimet. Muihin kunniaosoituksiin kuuluvat mm. Saksan presidentin myöntämä Bundesverdienstkreutz (Liittotasavallan ansioristi) sekä Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki. Salmisella on myös Grammy-palkinnot sekä Wagnerin Reininkullan että Jumalten tuhon levytyksistä. Lisäksi vuonna 2007 espanjalaiset antoivat hänelle Premio Lirico -palkinnon. Vuonna 2009 hän vastaanotti Lea Piltti -palkinnon sekä Tasavallan Presidentin myöntämän professorin arvonimen.
Barcelonasta hän sai Opera Liceon Gold Medaille´n kunnianosoituksena menestyksellisistä esiintymisistä oopperassa 2010.